keskiviikko 22. joulukuuta 2010

Talvi on täällä



Onhan se toki ollut jo hetken ja taas on jäänyt blogin kirjoittelu. Mitähän kaikkea tässä onkaan tapahtunut mistä raportoida..

Alotetaan vaikka sillä, että nyt meidän pikku Hiro hirviö on täyttäynyt vuoden! Ei kai se voi olla mahdollista kun se koostaan huolimatta on vielä niin pieni. Vaikka se välillä osaakin olla tosi ärsyttävä niin on se vaan ihana ja sitä haluaa suojella kaikelta pahalta kun se on niin pieni. Ihan niinkun Siniäkin. Mukavaa on myös se, että yhteiselo sujuu hyvin Sinin ja Hiron välillä vaikka Hiroa joutuu välillä komentamaan jos se alkaa liikaa Siniä kiusaamaan.

Treenirintamalla on tapahtunut ja ei tapahtunut. Viime treeneissä otettiin Hiron kanssa ekaa kertaa eteenmenoa. Eteenmeno palkkana oli ikean iso pehmopallo ja sepäs vasta mieluinen olikin. Niin mieluinen, että sen perään piti kiskoa niin paljon, että mulla venähti olkapää, wuhuu :D (treenikaveri siis vei pallon, minä roikuin hihnan päässä ja vielä innostin Hiroa kisko kisko, treenin jälkeen tuntui hieman kipua..). Matka oli vaan hieman liian pitkä eikä Hiro löytänyt heti pallolle. Ennen tätä otettiin vain pikainen leikki parkkipaikalla, edes kentälle ei päästy. Hiro kun on alkanut vähän haahuileen niin päätettiin treeniporukan kanssa kokeilla leikkiä heti parkkiksella ja katsoa mitä siitä seuraa.
Tuon tapauksen jälkeen ollaan tehty vaan namitottista pihalla kun sen olkapään lisäksi tulehtui joku lihas ja vielä kukkuraksi joutui toinen lihas hermopinteeseen niin kovin railakkaasti ei enään ole tullut tehtyä. Hakutreenejäkin on jouduttu perumaan kovan pakkasen takia.

Jos sitten muutama sana hakuilusta. Mörköly on aikalailla poissa, vaikkakin välillä ne rääsyt on pelottavia mutta uskon että Hiro niihin pian tottuu. Intoa löytyy, nenän käyttöäkin löytyy joten eiköhän se ala sujumaan. Toivottavasti.. Jos ei niin sitten keksitään jotain muuta.

Perään muutama kuva, Hiro ja Sini leikkii ensimmäistä kertaa ulkona, yhdessä! Onneks oli kamera ikuistamassa sitä tapahtumaa.



keskiviikko 15. syyskuuta 2010

Kesäkuvia

Kuvien lataus toimii taas joten tässä pari kesäkuvaa



Merihirviö


Lammas?


Kolmen kerroksen väkeä


Maisemaa ja Sini

Tottakai Toimi

Sopisiko tuohon vielä yksi i perään :) Koska kyllähän Hiro Tottakai Toimii. Niin esineruudussa kuin tokoillessa, vähän jo hakuillessa. Hyvin Toimii myös piirakoiden varastelu (4 siis neljä kappaletta menetettyä piirakkaa viimeisen kahden kuukauden aikana), puulastojen, muovikippojen, mun kenkien ja kaiken muun mukavan pureskelu. Haasteita ei myöskään tuo treenireppuun murtautuminen, Sinin ärsyttäminen, meidän ärsyttäminen.. Hyppiminen, tassulla lyöminen ja huomion hakeminens. Hiro on siis varsin toimiva koira.

Riiviö on taas nostanut päätään ja kenties jonkinlaista murkku ikää havaittavissa, ehkä myös sairastumisesta johtuva lepo sai pikkumustan hulluuden partaalle. Hetken aikaa se oli aivan kaamee, hypin, pompin, huidon, näykin, haukun, pyörin ja hyörin. Toisin sanoen, Hiro taisi parantua. Onneksi hirviö tainnutettiin pienellä tottis hetkellä.

Intoa ja motivaatiota ei Hirolta kyllä puutu. Sivulle tulo on alusta asti ollut nopea ja vielä kun saadaan tarkkuus kuntoon eiköhän siitä hyvä tule. Seuraaminen on edennyt hyvin vaikka vielä aikalailla ruualla imuttamalla mennään. Maahan menossa on kivasti jo nopeutta mutta vielä ei olla täysin käsimerkistä päästy eroon. Huimaa vautia Hiro kuitenkin tuntuu oppivan ja myös tykkää tehdä kun hullu puurosta.
Esineruudussa on huimia harppauksia. Briardi porukalla otettiin esineruutu treeniä ja Hiro etsi ekaa kertaa tallatulla alueella. Ei se tuntunut Hiroa paljoa hidastavan ja poimi sieltä esineitä. Vieläkään ei kuitenkaan Hiron ensiajatus ole tuoda esine minulle mutta pikku hiljaa.

Ja loppuun yksi syksyltä. Piti laittaa myös kesäkuvia ja lisää syksykuvia mutta kuvan lautas ei taaskaan toiminut. Ja kerrottakoon vielä että kuvausvälineenä on kesäkuusta asti toiminut Canon EOS550D

Hiro, sisko(Aida) ja veli (Ruuti)

maanantai 13. syyskuuta 2010

Pikainen päivitys kuvien merkeissä

Palloleikkejä metsäretkellä


Odottelua kun omistajat on niin hitaita



Pienellä briardi porukalla käytiin ottamassa hieman esineruutua ja Hiro oli niin hieno. Vaikkakaan kovinkaan moni esine ei mulle ihan heti tullut mutta pääasia oli, että Hiro niitä löysi ja innokkaasti otti mukaansa. Hyvä Hiro! Näistä treeneistä hieman myöhemmin lisää tarvinaa, nyt vain pari kuvaa

Tyylikkäästi kohti etsintä aluetta


Ja esine löyty mutta esineen palautus suunta vähän väärä..


Sinikin pääsi treenaan


Sini etsi


Löysi (ilmaisee kuin rulla koira mutta ilman rullaa :D )


ja näytti


Loppuun vielä Hiro lähdössä esine jahtiin

lauantai 11. syyskuuta 2010

Syksy on täällä

Pitääkö tämäkin kirjoitus aloittaa sillä, että tovi on vierähtänyt edellisestä.. Näinhän siinä taas kävi.
Kesä on ohi ja hirvikärpäsiä lukuunottamatta paras vuodenaika on taas täällä eli syksy. Kesä meni remontoidessa ja muuttaessa joten syksyn tullen on voinut keskittyä harrastuksiin, lenkkeilyyn ja rentoon uuden kodin sisutamiseen. Millään ei ole kiire ja voi rauhassa pohtia minkä värisen maton sitä ostaa ja minkälaisen kaapin sitä hankkii. Kaikki on sopeutunut ja kotiutunut uuteen kotiin eikä ole ikävä kerrostalo elämää. Oma pikku piha vaatii pientä huoltoa mutta mukavaa puuhaa sekin on.

Hiron kanssa on nyt päästy ahkerasti käymään niin haku kuin esineruutu treeneissä. Varsinkin esineiden suhteen on edistyminen ollut hurjaa. Ensin kun koko homma alotettiin ei Hiro juuri edes vilkaissut omia rakkaita lelujaan metsässä mutta kun niihin pistettiin hieman makkaraa alkoi homma sujuun. Tätä ei tosin ihan hirvittävän pitkään joutunut tekemään kun viime treeneissä jo kokeiltiin miten homma sujuu vierailla esineillä ilman makkaraa. Ja sehän suju! Ensimmäiset esineet mihin Hiro osotti kiinnostusta sai se multa palkan, tosin Hiro oli niin innoissaan taasen kerran että ei se malttanut tulla makkaraa hakemaan. Sitten tapahtui se mitä toivoi ja odotti, Hiro otti esineen suuhun! Ja hirveetä kehumista taasen. Hiro ei vaan tälläkään kertaa ehkä ajatellut että makkaraa ois taas tarjolla vaan lähti esine suussa huiteleen vastakkaiseen suuntaan. Kyllä se sitten perään lähti kun lähdin karkuun juoksemaan. Kun homma noin hyvin sujui vietiin Hiro autoon lepäämää. Hirolle otettiin vielä yksi harjoitus tuon jälkeen ja taas Hiro nosti esineitä. Yksi esine tuli jopa minulle asti, mahtavaa! Tästä on hyvä jatkaa.

Hakupuolella ollaan myös edistytty. Hiro on ollut parissa treenissä mukana tallaamassa ja oman suorituksen tullen on paljon rennompi maalimiehellä kuin ilman tallausta. Tämän näki viime kerralla kun ei tallaukseen Hiron kanssa keretty kun tulimme hieman myöhässä treeneihin. Näin ollen maalimies oli aikasta pelottava mörkö mutta ahneus voitti ja näin ollen pelkokin ja maamiehelle Hiro lopulta meni.

Sairasteluiltakaan ei olla vältytty. Sinin maha vaivoille ei ole syytä löytynyt mutta onneksi Sini on syksyn viileiden kelien tullen taas piristynyt ja jaksaa lenkkeillä ja jopa vähän leikkiä Hiron kanssa. Hiro taasen sairastui muutama päivä sitten. Hiro oli todella vaisu eikä jaksanut mitään tehdä. Lopulta menimme lääkäriin ja kuumettahan tytöllä oli 39.6, verikokeet otettiin myös. Hoitja joka verikokeen otti kertoi tehneensä testin kolmeen kertaan koska ei voinut uskoa mitä tulos kertoi mutta totta se oli, Hiron tulehdusarvot olivat hurjat 26.4. Hiro sai heti alkuun pistoksena kipulääkettä ja antibiootiin, kotiin saatiin mukaan paketillinen antibioottia. Hirolta otettiin vielä toisen kerran verta, ja tähän väliin täytyy kyllä sanoa että Hiro on todella reipas verenluovuttaja, kun vaan kunnolla piti kiinni ei Hiro edes huomannut piikkiä eikä yhtään rimpuillut pois. Tämä uusi verinäyte jäi sitten laajempaan tutkintaan. Lääkäri soitti seuraavana päivänä ja helpottuneena saatiin kuullaa ettei näytteestä löytynyt mitään vakavaa, ei oikeestaan yhtään mitään. Lääkärin neuvosta jatkettiin lepoa ja antibioottia. Nyt perjantaina käytiin ottamassa kontorillinäyte verestä ja tulehdusarvot olivat jo laskeneet ja ovat nyt 11. Hirokin on jo melkein oma iloinen, pirteä itsensä. Lepo ajasta Hiro ei vain tunnu tykkäävän ja riiviö nostaa jo päätään. Mutta pääasia on se, että Hiro on terve!

Jottei asiat kuitenkaan olisi näin mukavia on Sini taas loukkaantuneena, ja loukkaantumisen aiheutti pikku potilas Hiro. Aamulenkillä Hiro teki syöksyn Siniä kohti, Sini pakitti ja ärähti mutta Sinin toinen takajalka vääntyi oudosti sivulle. Sini vinkas eikä hetkeen astunut jalalla. Voi ei, juuri kun Sini alka olemaan taas kunnossa. Annoin Sinille namin ja kovin rauhallisesti se sen otti, tunnustelin jalkaa eikä Sini reagoinu paineluihin. Olo oli kurja ja kun Sini lopulta astu jalalla käveltiin kotiin rauhallista tahtia. Mun pieni rakas Sini vanhus taas kipeenä. Mutta onneksi vamma tuntuu olevan vaan lihasperäinen ja nyt Sinikin on jo pirteä ja astuu jalalla suhteellisen hyvin. Pianhan meillä onkin taas fysioterapia jossa jalkaakin voidaan hoitaa. Kaikenlaista sitä voikin sattua..

Loppuun meinasin laittaa hieman kuvia mutta jotenkin tuo lataus tuntuu kestävän ikuisuuden niin kuvia tulossa sitten myöhemmin.

maanantai 28. kesäkuuta 2010

Kiireinen kesäkuu

Viimeisimmästä kirjoituksesta on jo tovi vierähtänyt joten nyt on taas aika vähän raapustella tapahtuneita ja laitella kuvia. Lomalla ollaan nyt viikko oltu ja eka viikko onkin vierähtänyt uutta kotia rempatessa, enään muutama päivä muuttoon ja uusi kotikin alkaa pian olemaan valmis. Kaikki seinä pinnat meni uusiks joten aika homma on ollut tapetoinnissa ja maalaamisessa. Toivottavasti me kaikki kotiudutaan uuteen paikkaan hyvin ja nautitaan omasta pienestä pihasta! Vielä ei ole tytöt käyneet uudessa kodissa mutta eiköhän sekin loppuviikosta onnistu ennen lauantain muuttoa.

Toukokuussa käytiin Hiron kanssa Susanna Korrin tottispäivässä, otettiin sivulle tuloa ja seuraamista. Hyviä vinkkejä saatiin ja tietoa niin paljon, että on jo melkein kaiken unohtanut. Hiro on kyllä innokas ja sähäkkä tottista tehdessä, sivulle tulossa kiepsahtaa salaman nopeasti sivulle ja seuraamisessa on intoa. Tarkkuus toivottavasti saadaan hiottua myöhemmin kunhan nyt ensin löytyisi kunnolla keskittymiskykyä. Maahanmeno on myös nopea ja pikkuhiljaa on harjoteltu myös sielä maassa pysymistä. Luoksetulossa samoin on vauhtia, kenties myöhemmin myös vaarallisia tilanteita ainakin näin ohjaajan näkökulmasta. Nopea oppinen Hiro tuntuisi olevan.

Hakumetsällä ollaan päästy harmittavan vähän käymään. Ensimmäiset kerrat meni makkararingillä ja kovin oli jännää tavata ihmisiä ringissä metsässä. Sitten kun Hiro huomasi, että niiltähän saa makkaraa meni jo innolla ukolta ukolle. Viime kerrat ollaan tehty hajuetsintää hihnassa. Viime treeneistä jätti hihna jälkeensä käteen pari palovamman tyyppistä haavaa kun eka ukko oli Hirosta aivan hirrrvittävä mörkö ja nin ollen Hiro syöksyili sinne ja tänne. Yritin vain pitää piuhasta kiinni ja näin ollen jäi muistoksi pari haavaa. Loppu meni sitten jo paremmin ja Hiro meni rohkeemminen maalimiehelle. Vielä kun osaisi itse toimia niinkuin tietää kuinka pitäisi toimia maalimiehellä niin eiköhän tästäkin hyvä tule (eli suu suppuun itselle).
Esineruutua ollaan kerran otettu, tai no pyörittiin alueella mutta ei Hiro oikein hokannu, että ne lemppari lelut on sielä sitä varten, että ne voisi nostaa. Eihän me kyllä ollakaan yhtään metsässä tehty mitään esineisiin viittaavaa joten siinäkin harjoteltavaa riittää.

Jäljestys on lähtenyt hyvin käyntiin. Viimeksi eilen ilalla käytiin tekemässä pieni jälki. Ensimmäiset pari metriä Hiro pyöri ja hyöri mutta lähti sitten hyvin ajamaan jälkeä. Nakin paloja jäi kyllä matkalle mutta hyvin meni Hiro muuten. Itse olen aivan onneton jälkiosastolla joten siihen täytyy oppia saada mikäli siinä lajissa meinataan edetä. Sinikin pääsi eilen jäljen tekemään ja se meni ihan ok, niinkuin Sini nyt yleensä menee. Sini kun ei jälkikoira ole vaan nauttii enemmän haun tarjoamista iloista.

Seuraava haaste onkin heinäkuun erkkari, mitähän siitä mahtaa tulla.. Seisomista ollaan myös jonkin verran siis harjoiteltu. Mietityttää vaan, että millä pannalla ja hihnalla sen sinne kehään vie ettei se vaan kisko jotain ohuita hihnoja katki.

Loppuun kuvia, paljon kuvia
Simpukka metsäretkellä


Hiro kiskoo kohti metsää


Janne ja Hiro pentukoulussa




Jäljellä




Sinillä on tylsää


Hei me leikitään!




Wiiii!


Metsän siimeksessä

lauantai 15. toukokuuta 2010

On niin tylsää

Olla töissä että en edes parempaa otsikkoa keksinyt..
Pikku Hirosta on jo kasvanut iso Hiro, Sini alkaa näyttään enemmän ja enemmän kaulattomalta kääpiöltä hippiäisen rinnalla. Koko onkin sitten ainoa asia jossa Hiro on isompi, muuten Sinin johdossa parivaljakko kulkee ja toistaiseksi menee hyvin. Hiro on edelleen kovan luokan Sini fani ja nyt Sinikin jo vastaa fanituksiin ja jokainen aamu alkaa painilla. Kovia jutteleen ovat aina leikin loppupuolella ettei aina oikein tiedä mistä tuulee. Enemmän ääntä kyllä pitää Sini mutta tokihan Hiro siitä mallia ottaa, kuten myös kaikesta muustakin mitä Sini tekee. Sini on kova potkimaan hajuja pissan ja kakan jälkeen sekä piehtaroimaan ja aika pian Hiro alko tekeen sitä perässä. Ei se tosin vielä yhtä vakuttavasti sitä tee mutta yritys on kova.

Pikkuhiljaa alkaa oleen kaikki Hiron hampaatkin vaihtuneet ja koko vaihto on mennyt oikein mukavasti ja kivuttomasti. Myös pitkään vaivannut pissatulehdus on vihdoin selätetty, harmi vaan että sisäsiisteys on sen vuoksi mennyt aika takapakkiin ja vieläkään ei uskalla laittaa mattoja lattialle. Voi kuinka ikävä sitä voikaan olla mattoja.. Treenirintamalla on ollut aika hiljasta maaston suhteen kun muutaman kerran on hakutreenit peruttu. Eiköhän sinne metsäänkin pian päästä. Pentukoulussa Hiro ja Janne on edelleen käynyt ja briardi treeneissä tietenkin käydään aina kun päästään.


Sinistä taas alkaa huomaamaan kokoajan enemmän miten se vanhenee, enään ei pallon peräänkään lähdetä niin vauhdilla kun aikaisemmin. Toivon kuitenkin, että vielä olisi monta vuotta Sinin kanssa aikaa ottaa rennosti ja nauttia. Tähän loppuun laitankin kuvapläjäyksen Sinistä vuosien varrelta.















tiistai 27. huhtikuuta 2010

Talk to the paw, cause the face ain't listening

Otsikon lause oli tänään Sinin mielipide tokoiluun, kentän laidalla oleva pöheikkö tuntu huomattavasti kiinnostavammalta. Saatiin sitä nyt jotain sentään tehtyä mutta tänään ei Siniä kiinnostanut. Otettiin vaan vähän seuraamista ja maahamenoa, Sinistä nyt on muutenkin kiva kun vaan saa olla mukana vaikka sitten se onkin autossa istumista. Hiro meni kivasti maahan ja sivulle ja hieman otettiin luoksetuloa. Sen opettaminen kun on jäänyt ihan kokonaan vaikka eikös sen luoksetulon pitäis olla niitä ensimmäisiä asioita mitä pitäis opettaa.. Ehkä vielä ei ole myöhästä. Muuten Hiro kyllä tykkää tehdä ja ottaa kivasti kontaktia. Onhan se muutenkin kokoajan liikkeellä jos vain mekin ollaan, huoneesta toiseen siirryttäessä on aika usein kaksi varjoa; oma ja Hiro.

Viikko alkoi eläinlääkärillä, Sinillä on massu turvoksissa laihisnappuloista ja se käytettiin näytillä, viikon kotiruokinnalla on jo turvotus laskenu. Hiro reppana kärsii edelleen pissatulehduksesta ja nyt jäi näyte tarkempaan syyniin, että löytyis antibiootti mikä pöpön tappais. Maanantaina käytii myös beachillä, oli oikein baywatch meininkiä. Harmillisesti oli mukana vaan kännykkä joten kuvat ei mitään huippulaatua ole.

Ennen rantakuvia kuitenkin kännykän uumenista löytynyt Miss potato head aka Hiro


Ja sitten ranta tunnelmiin









sunnuntai 25. huhtikuuta 2010

Hiron eka koulupäivä

Hirolla oli tänään ensimmäinen koulupäivä, HerHaun pentukoulussa. Pelonsekaisin tuntein lähdin katsomaan mitä siellä oikein tehdään, Henna ja Sini menivät sillävälin lenkille lähimaastoon. Paikalla oli 6 muutakin koiraa omistajineen. Itse koulussa ei mitään uutta ja mullistavaa ollut tällä kertaa, samoja perusjuttuja ollaan treenattu kuitenkin alusta asti. Ensin sivulle tuloa, sitten paikalla istumista niin että pakitin huiman askeleen verran pois ja sitten mentiin sivulle ja siitä maahan. Lopuksi vielä pujoteltiin muiden koirakkojen välistä. Hiro suoritui kaiken kaikkiaan hienosti, välillä piti vähän jutella vieressä olleelle sakemannille.

Muuten ei sitten mitään erikoista olekaan tapahtunut, hakutreenit siirtyy tiistaille, mikä pahasti sotkee meidän briard-treenit, niihin ei nyt kesällä taida kovinkaan usein päästä. Sinistä on löytynyt jo kaksi punkkia, mikä pääsi vähän yllättämään, en olisi uskonut että ne jo nyt on hereillä.

keskiviikko 14. huhtikuuta 2010

Kevät päivä metsässä

Janne ja tytöt kävi pitkällä metsäretkellä, ilmeisesti kivaa oli.

No okei, eka kuva ei ainakaan ilmennä mitään riehakasta tunnelmaa


Vieläkin vakavana..


Sitten piti ilmeisesti tähystää tärkeän näköisenä kiveltä


Poseerata


Jonka jälkeen olikin sitten ilonpidon aika




Auringon paisteessa olikin varmasti mukava hipsiä kohti kotia