Onhan se toki ollut jo hetken ja taas on jäänyt blogin kirjoittelu. Mitähän kaikkea tässä onkaan tapahtunut mistä raportoida..
Alotetaan vaikka sillä, että nyt meidän pikku Hiro hirviö on täyttäynyt vuoden! Ei kai se voi olla mahdollista kun se koostaan huolimatta on vielä niin pieni. Vaikka se välillä osaakin olla tosi ärsyttävä niin on se vaan ihana ja sitä haluaa suojella kaikelta pahalta kun se on niin pieni. Ihan niinkun Siniäkin. Mukavaa on myös se, että yhteiselo sujuu hyvin Sinin ja Hiron välillä vaikka Hiroa joutuu välillä komentamaan jos se alkaa liikaa Siniä kiusaamaan.
Treenirintamalla on tapahtunut ja ei tapahtunut. Viime treeneissä otettiin Hiron kanssa ekaa kertaa eteenmenoa. Eteenmeno palkkana oli ikean iso pehmopallo ja sepäs vasta mieluinen olikin. Niin mieluinen, että sen perään piti kiskoa niin paljon, että mulla venähti olkapää, wuhuu :D (treenikaveri siis vei pallon, minä roikuin hihnan päässä ja vielä innostin Hiroa kisko kisko, treenin jälkeen tuntui hieman kipua..). Matka oli vaan hieman liian pitkä eikä Hiro löytänyt heti pallolle. Ennen tätä otettiin vain pikainen leikki parkkipaikalla, edes kentälle ei päästy. Hiro kun on alkanut vähän haahuileen niin päätettiin treeniporukan kanssa kokeilla leikkiä heti parkkiksella ja katsoa mitä siitä seuraa.
Tuon tapauksen jälkeen ollaan tehty vaan namitottista pihalla kun sen olkapään lisäksi tulehtui joku lihas ja vielä kukkuraksi joutui toinen lihas hermopinteeseen niin kovin railakkaasti ei enään ole tullut tehtyä. Hakutreenejäkin on jouduttu perumaan kovan pakkasen takia.
Jos sitten muutama sana hakuilusta. Mörköly on aikalailla poissa, vaikkakin välillä ne rääsyt on pelottavia mutta uskon että Hiro niihin pian tottuu. Intoa löytyy, nenän käyttöäkin löytyy joten eiköhän se ala sujumaan. Toivottavasti.. Jos ei niin sitten keksitään jotain muuta.
Perään muutama kuva, Hiro ja Sini leikkii ensimmäistä kertaa ulkona, yhdessä! Onneks oli kamera ikuistamassa sitä tapahtumaa.
